Varhaiskasvatussuunnitelma

  1. Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa.

Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle.

 

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Onnimanni on sisarusryhmäpäiväkoti, eli eri-ikäiset toimivat samassa ryhmässä. Pienimmät oppivat isoilta, ja isot pääsevät huolehtimaan nuoremmistaan sekä opettamaan heitä arjen touhuissa. Lapset kasvavat yhdessä kavereidensa ja aikuisten kanssa turvallisessa ja lämpöisessä tunneympäristössä, jossa kaikilla on oikeus olla oma itsensä.

Päiväkodin toiminnan keskeisenä periaatteena on luoda lapselle sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ympäristö, missä hän uskaltaa kokeilla ja erehtyä, elää ja kasvaa yksin ja yhdessä päiväkodin muiden lasten ja henkilökunnan kanssa. Selkeät säännöt ja rajat sekä pysyvät tavat luovat turvallisuuden tunteen lapselle.

Lasten kanssa toimitaan erilaisissa kokoonpanoissa; ikäkausittain jaetuissa ryhmissä, pienryhmissä, eri-ikäisten kesken muodostetuissa ryhmissä jne. Ryhmän kokoonpano vaihtelee toiminnan mukaan. Toiminnassa hyödynnetään eri-ikäisten lasten taitoja, esimerkiksi isommat auttavat pienempiä pukemisessa tai kulkevat retkellä pareittain.

 

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, ja oppiminen tapahtuu usein leikin varjolla. Päiväkodissa on useita leikkinurkkauksia, ja aikaa vapaalle leikille on päivittäin. Lapset päättävät itse, mihin leikkiin minäkin kertana menevät, ja kesken jäänyttä leikkiä saa myöhemmin jatkaa. Aikuiset tukevat ja rikastavat leikkiä sekä huolehtivat siitä, ettei ketään kohdella epäreilusti.

Päiväkodissa on maanantaisin lelupäivä, jolloin lapsi saa tuoda kotoa yhden lelun, leikin tai tavaran mukaansa. Jokainen lapsi saa vuorollaan esitellä tavaransa muille. Näin harjoitellaan kuuntelemista ja kertomista. Omien tunteiden tunnistamista ja näyttämistä harjoitellaan turvallisessa ympäristössä. Lapsia opetetaan selvittämään erimielisyydet puhumalla itse tai aikuisen avustamana.

 

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Onnimannin toiminta-ajatukseen kuuluu se, että lasten kiinnostuksen kohteet ovat osaltaan toiminnan pohjana.  Lasten kanssa eletään niin arkea kuin juhlaa. Vuoden aikana muun muassa käydään teatterissa ja tutustutaan metsästä löydettyihin kasveihin, havainnoidaan vuodenaikoja ja tutkitaan avaruutta kirjoista, mietitään dinosaurusten elämää ja kerätään kastanjoita puistosta. Suunnitelmia ei pelätä muuttaa, jos lapsilta nousee toiveita päivän tai viikon ohjelmaksi.

Kaikki lapset huomioidaan yksilöinä, ja heidät pyritään kohtaamaan mahdollisimman tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

 

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lapsille luetaan päivittäin ja lapset myös itse katsovat kirjoja usein päivän aikana. Lepohetkellä lapsille luetaan erilaisia lukuromaaneja nykykirjallisuudesta aina Suomen lasten Kalevalaan. Henkilökunta pyrkii toimillaan ja omalla esimerkillään rakentamaan monipuolisen ja rikkaan oppimisympäristön kielellisen ilmaisun ja kielellisen tietoisuuden kehityksen tueksi.

Erilaiset kielet ja kulttuurit nousevat aika ajoin puheenaiheeksi päiväkodissa. Eri kulttuurien tavoista keskustellaan ja niistä otetaan myös tarvittaessa selvää yhdessä. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat opettavat toisille tuttuja lauluja omalla kielellään, ja joulujuhlissa toivotetaan hyvää joulua jo monella kielellä.

 

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

Rutiinit ja selvät rajat tuovat turvaa lapselle. Varsinkin aina toimintavuoden alkupuolella päivärytmistä pidetään kiinni, jotta kaikille lapsille rakentuu käsitys päiväkotipäivän kulusta. Näin lapsen on helppo hahmottaa, että mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi ja missä vaiheessa päivää hänet haetaan kotiin.

Moni lapsi on päiväkodissa jopa 2-vuotiaasta koululaiseksi asti, ja perheillä saattaa olla jo päiväkodista kouluun lähteneiden vanhempien sisarusten myötä monen vuoden yhteistyökokemus päiväkodin henkilökunnan kanssa. Myös henkilökunta on suhteellisen pysyvää ja näin ollen tuttua vanhemmille. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö onkin hedelmällistä ja tiivistä. Henkilökunta tuntee kaikki vanhemmat nimeltä ja toisin päin. Monesti myös mummot, papat ja kummit tulevat tutuksi heidän hakiessaan lapsia.

Onnimannin ruoka tulee Fazerilta, ja päiväkodissa valmistetaan itse aamupalat ja osa välipaloista. Salaatti haetaan päivittäin naapuriravintola Sognosta viikoittain vaihtuvien apulaisten kanssa. Apulaisina toimii aina yksi pieni ja yksi iso lapsi, jotka kattavat yhdessä pöydät ja vievät annokset muille lapsille. Ruoka on terveellistä ja ravitsemussuositukset täyttävää.

 

Oppimisen alueet

Onnimannissa on aina aikaa keskustelulle ja yhdessä ihmettelemiselle. Päiväkotipäivän aikana jokaiselle lapselle annetaan läheisyyttä ja henkilökohtaista huomiota. Vuorovaikutustaidot ja kielen rikas käyttäminen ovat avainasemassa niin kaverisuhteiden kuin oman identiteetin rakentumisessa. Itseilmaisua pidetään tärkeänä osana arkea, ja kuvataiteita, laulua, höpsöttelyä ja tarinointia löytyy jokaisesta päivästä.

Eettistä ajattelua vahvistetaan lukemalla ja kuuntelemalla erilaisia satuja ja tarinoita ja keskustelemalla niistä nousevista ajatuksista. Päiväkodissa pohditaan lähes päivittäin oikean ja väärän kysymyksiä. Lasten kanssa selvitetään ristiriitatilanteita ja lapsia opastetaan oikeiden ratkaisujen suuntaan. Eettisen elämisen perustaitoja opetellaan päivittäin yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa: toisen ihmisen kunnioittamista, anteeksipyytämistä ja -antamista sekä erilaisuuden hyväksymistä.

Vuosittain käydään tutustumassa lähialueen kirkkoihin, ja varsinkin kirkkovuoden tärkeinä ajankohtina jouluna ja pääsiäisenä puhutaan paljon siitä, mistä on kyse. Mitään katsomusta ei tuputeta, vaan perheiden arvoja ja toiveita kunnioitetaan. Usein katsomukselliset asiat kiinnostavat lapsia kovasti, ja eri uskontojen tärkeistä juhlista puhutaan ja otetaan selvää. Lasten kanssa keskustellaan heitä askarruttavista asioista, kuten syntymästä, ristiäisistä, kuolemasta ja hautajaisista.

Suomen, Helsingin ja Töölön historiaa ja nykypäivää käydään läpi lasten toiveiden ja ikätason mukaan. Erilaiset museokäynnit ja kirjat ovat tärkeässä osassa lähiyhteisön menneen ja tulevan ymmärtämisessä. Ajankohtaisten asioiden tutkiminen ja läpikäyminen on lapsille kiinnostavaa puuhaa, usein lasten kanssa mietitään esimerkiksi päiväkodin lähelle rakennettavia rakennuksia tai leikkipuistojen korjaustöitä. Mahdollisuuksien mukaan näihin kohteisiin tehdään myös tutustumiskäyntejä erilaisilla porukoilla.

Lapset tekevät päivittäin uusia havaintoja ympäristöstään. Päiväkodissa lapsia opetetaan nauttimaan lähiympäristöstään ja havainnoimaan sitä; sekä rakennettua ympäristöä että luontoa. Lähellä oleva meri ja monet eri puistot mahdollistavat luonnon tutkimisen ja muun muassa vuodenaikojen vaihtelun havainnoinnin. Lasten kanssa tehdään retkiä lähialueen lisäksi esimerkiksi Helsingin kaukaisempiin osiin tai Espoossa sijaitsevaan Luukkiin.

Fyysisen ja motorisen kehityksen tukemisen tavoitteena on oman kehon tuntemuksen parantaminen, liikkumisen ilo ja itsensä ilmaiseminen liikkuen sekä terveyden ylläpitäminen (käsienpesun ja arkiliikunnan merkitys, miksi lunta ei saa syödä jne.) Lapsia tuetaan liikunnallisten perustaitojen oppimiseen lasten ikä ja kehitystaso huomioiden. Aikuiset näyttävät omalla esimerkillään mallia lapsille, ja lapset opettavat aikuisille ja muille lapsille taitojaan.

Arkipäivän tilanteet tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia sekä ongelmanratkaisutaitojen että matemaattisten valmiuksien tukemiseen ja kehittämiseen. Kuuntelemalla ja kyselemällä aikuinen voi ohjata lapsia vertailemaan, luokittelemaan ja sarjoittamaan, sekä opastaa lasta käyttämään oikein erilaisia aikaa ja tilaa ilmaisevia käsitteitä. Lapset tykkäävät myös keksiä itselleen ja toisilleen ongelmanratkaisutehtäviä.

Päiväkodissa on erilaisia rakennuspalikoita, joiden avulla voidaan harjoitella kolmiulotteisten esineiden ja asioiden hahmottamista sekä rakentamista. Samalla opitaan geometrian perusteita, nimeämään muotoja, värejä ja kuvioita.

 

 

  1. Laaja-alainen osaaminen

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

 

Ajattelu ja oppiminen

”Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja.”

Onnimannissa keskustellaan, lorutellaan ja lauletaan ahkerasti joka päivä. Kuukausittain vaihtuva ruokaruno lausutaan aina yhdessä ennen ruokailua, ja näin harjoitetaan muistia. Kouluun mennessään lapsilla onkin monesti hyvä loru- ja runovarasto hallussa. Kieli on ajattelun väline ja oppimisen edellytys.

Päiväkodin sisarusryhmän ikärakenteen takia ryhmässä on aina joku, joka vielä harjoittelee puhumista ja kieltä, oli hän sitten kaksivuotias taapero tai suomea toisena kielenä puhuva esikoululainen. Lapset huomaavat, että kaikilla on erilaiset taidot, ja joku on aina jossain asiassa itseä parempi ja toisessa taas heikompi. Sisarusryhmä antaa lapsille kokemuksia olla sekä iso että pieni; taitava että vielä opetteleva.

 

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

”Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. ”

Päiväkodin toiminta-ajatuksena on lapsen itseilmaisun monipuolinen kehittäminen ja itsetunnon vahvistaminen. Tähän pyritään esimerkiksi ystävällisellä, avoimella vuorovaikutuksella ja lasten sensitiivisellä huomioimisella. Tavoitteena on luoda pitkäkestoiset, lämpimät ja turvalliset ihmissuhteet, jotta lapsi voi kokea tulevansa huomatuksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään sekä osana ryhmää. Pysyvä hoito- ja kasvatushenkilökunta sekä samassa lapsiryhmässä pysyminen tekee lapsen olon turvalliseksi.

Kaikki perheet kohdataan kunnioittavasti ja hyväksyen, ja samaa opetetaan lapsille. Mikäli lapsia alkaa mietityttää esimerkiksi erilaisista kulttuureista tulevien tavat, näistä kysytään ja otetaan yhdessä selvää. Onnimannin kirjahyllystä löytyy eri kielillä ja eri kulttuureista kirjoitettuja kirjoja, joita luetaan lasten kanssa.

 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

”Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen”

Omista tavaroista ja vaatteista opetellaan huolehtimaan.  Jokaisella lapsella on päiväkodin eteisessä oma lokero, jossa tavaroita ja vaatteita säilytetään. Lisäksi kaikilla on omalla lintumerkillä varustettu laatikko, jossa saa säilyttää keskeneräisiä piirroksia ym. Maanantaisin on lelupäivä, jolloin lapsi saa ottaa yhden lelun/leikin mukaan. Tavarat esitellään toisille ja niillä saa leikkiä kavereiden kanssa.

Lapsille ja vanhemmille puhutaan terveellisten elämäntapojen, kuten liikunnan ja yhdessä syömisen puolesta. Onnimannissa ulkoillaan säällä kuin säällä ainakin aamupäivisin. Päiväkodissa jumpataan sisällä ja ulkona, ja retkille kuljetaan pääosin kävellen. Julkista liikennettä käytetään myös paljon, koska päiväkoti sijaitsee Töölössä vilkkaasti liikennöityjen katujen lähellä, ja kulkuyhteydet kaupunkiin ovat hyvät. Kotiseudun tuntemus ja siellä suunnistaminen on tärkeää jo nuorille lapsille.

 

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

”Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.”

Onnimannissa seurataan eri medioista ajankohtaisia asioita, kuten urheilukilpailuja ja vaaleja. Näistä keskustellaan, kerrotaan toisille ja luetaan lehdistä. Lapsia mietityttäviä asioita selvitetään yhdessä hakemalla tietoa internetistä. Päiväkodista löytyy valkokangas ja videotykki, ja on mukavaa katsoa porukalla valokuvia sekä videoita päiväkodin arjesta. Omien kirjojen, lehtien ja julisteiden tekeminen on pidettyä puuhaa, myös animaatioiden tekemistä harjoitellaan. Päiväkodissa on myös lapsille oma KidSmart-tietokone, josta löytyy opetuspelejä ja tekstinkäsittelyohjelma.

Lapsia kiinnostavista videoista ja peleistä jutellaan yhdessä, niitä leikitään ja niistä saa aina kertoa. On tärkeä muistaa, ettei netti- tai tablettipelaaminen ole automaattisesti hyvä tai huono asia, ja päiväkoti on oivallinen paikka harjoitella pedagogisesti perusteltua tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Perheiden kanssa vaihdetaan aktiivisesti hyviä vinkkejä ja käytäntöjä.

 

Osallistuminen ja vaikuttaminen

”Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa.”

Päiväkodissa lapset kohdataan arvostavasti, heidän ajatuksensa kuunnellaan ja aloitteisiin vastataan sensitiivisesti. Nuorimmat eivät vielä osaa sanoittaa ajatuksiaan, mutta kehonkieltä ja lasta seuraamalla saa kuvan siitä, mitä lapsi toivoo. Isoimmat osaavat jo pyytää tiettyjä leikkejä, pelejä tai hommia, ja näitä pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan heti tai sopivalla hetkellä. Tehtyjä suunnitelmia pystytään muuttamaan, kun lapsilta tulee omia ideoita. Lähtökohta henkilökunnan kesken on se, että lasten pieniä ja isoja toiveita on mukava toteuttaa, eikä niitä koeta omia suunnitelmia sotkeviksi häiriöiksi. Näihin tilanteisiin kuuluu aina keskustelua esimerkiksi siitä, millaisia retkiä voidaan toteuttaa koko päiväkodin voimin tai miksei joka päivä voida syödä ruuan sijasta jäätelöä.

 

 

  1. Oppimisympäristö

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

 

Oppimisympäristö

Toimintaympäristön suunnittelussa on pyritty huomioimaan lasten ikä ja kehitystaso. Tarjolla on monenlaisia leikkivälineitä, kirjallisuutta ja pelejä. Päiväkodin oppimisympäristöä on mahdollista muuttaa tarpeen vaatiessa tai toiveiden mukaan. Leikkipaikkoja muokataan ja vaihdellaan, leluja, kirjoja ja pelejä voidaan myös vaihdella esim. tietyn teeman tai vuodenajan mukaan. Oppimisympäristö elää yhdessä lasten kanssa.

Päiväkotia varten on suunniteltu ja rakennettu oma piha, jossa on eri-ikäisille lapsille sopivia leikkipaikkoja ja vapaata leikkitilaa. Pihalla on sekä hiekkaa, nurmikkoa että laatoitusta, ja pihalta löytyy eri pinnanmuotoja, jotka mahdollistavat erilaisten motoristen harjoitusten tekemisen lasten liikkuessa pihalla. Pihalle on käynti suoraan päiväkodista ja se on aidattu.

Päiväkodin läheisyydestä löytyy paljon ulkoilumahdollisuuksia, mm. Töölönlahden ulkoilualue, Taivallahti ja Topeliuksen puisto, jotka tarjoavat lapsille erinomaiset mahdollisuudet tutustua luontoon ja ulkoilla keskellä kaupunkia. Päiväkodista on lyhyt matka myös lähikirjastoon. Lasten kanssa opetellaan kirjaston käyttöä; kirjojen lainaamista ja palauttamista sekä käyttäytymistä kirjastossa. Päiväkodin läheisyydessä sijaitsevalla Töölöntorilla käydään aika ajoin tutkimassa torin antimia ja lähikaupassa käydään ostoksilla.

Kaikessa työskentelyssä painotetaan kokonaisvaltaista oppimista. Lapsia kuunnellaan ja heidän luontaista halua oppia pidetään yllä; valmiita vastauksia ei anneta, vaan yhdessä lasten kanssa tutkitaan ympäröivää elämää ja otetaan asioista selvää. Lasten persoonalliset piirteet ja erilaiset tavat oppia vaikuttavat myös siihen, miten lasten kanssa toimitaan. Toiset oppivat paremmin tutkimalla, toiset kuuntelemalla tai katselemalla. Jokaisen lapsen kohdalla pyritään toimimaan lapselle ominaisella tavalla.

 

 

  1. Leikki ja monipuoliset työtavat

Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

 

Leikki ja sen merkitys

Leikki on olennainen osa lasten arkea ja siksi siihen on varattu aikaa joka päivä. Leikkejä ei tarvitse aina korjata pois vaan ne saavat usein jäädä odottamaan seuraavaa päivää. Lapset saavat itse valita leikkinsä ja leikkikaverinsa aikuisen ohjauksella. Lisäksi aikuinen toimii leikin käynnistämisvaiheissa sekä taustalla tukena ja tarpeen vaatiessa ohjaajana.

Päiväkodissa on aina käytettävissä koti-, auto- ja rakenteluleikki, sekä erilaisia pelejä, piirustusvälineitä, kirjoja ja muovailuvälineitä. Merirosvolaiva ja ritarilinna ovat kestosuosikkeja, samoin barbit ja ponit ovat lasten saatavilla. Rakenteluleikin paikkaa ja välineitä vaihdellaan aika ajoin. Välillä on tarjolla puupalikoita ja junarata, välillä taas pikkulegoja ja duploja. Toisinaan otetaan esiin erilaisia roolileikkivälineitä, kuten kauppa-, sairaala- ja kampaamoleikit.

Leikkiminen tuottaa lapsille mielihyvää; leikkiminen on hauskaa! Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, ja sen kautta lapsi oppii tunnistamaan sekä omia että muiden tunteita ja ilmaisemaan niitä paremmin. Leikissä lapsi voi käsitellä hänelle uusia tai vieraita asioita, ja näin oppia uutta. Leikkiminen on myös lasten keino jäsentää ja hahmottaa heitä ympäröivää maailmaa ja peilata sen tapahtumia omien näkökulmiensa kautta.

 

 

  1. Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lapsen kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä ja sitä pitää tehdä niin toimipiste kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

 

Toiminnan arviointi ja kehittäminen:

Lapset antavat palautetta toiminnasta arjessa päivittäin, ideoivat ja osallistuvat myös toiminnan suunnitteluun. Päiväkodissa opetellaan oman toiminnan ohjaamista saadun palautteen perusteella sekä harjoitellaan oman toiminnan reflektointia. Lapsilla on myös omat kasvun kansiot, joihin kerätään lasten valitsemia töitä, sadutettuja tarinoita sekä esimerkiksi muistoja retkistä ja juhlista.

Lasten huomiointi ja havainnointi on jatkuva prosessi arjessa lasten kasvaessa ja kehittyessä. Päiväkodissa puhutaan päivittäin niin henkilökunnan kesken kuin myös vanhempien kanssa lasten kasvun vaiheista ja niiden tukemisesta, jotta lasta ja hänen kasvuaan voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdessä vanhempien kanssa arvioidaan mennyttä ja katsotaan kohti tulevaa. Päiväkodin henkilökunta pitää lisäksi vuosittain suunnittelupäivän ja kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijän välillä.

Henkilökunta laatii toimintakertomuksen kuluneen vuoden tapahtumista, joka esitellään päiväkotiyhdistyksen kevätkokouksessa ja käydään läpi vanhempien kanssa.  Näin voidaan seurata mitä vuoden aikana on tehty ja mitä asioita opittu. Päiväkoti on mukana Helsingin kaupungin säännöllisesti keräämissä päivähoidon asiakaskyselyissä.

Pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin kiinnitetään erityistä huomiota toimintakaudella.

 

 

  1. Yhteistyö ja viestintä

 

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyö toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

Päiväkodin arkeen kuuluu avoin keskusteluilmapiiri: asioista puhutaan matalalla kynnyksellä puolin ja toisin. Perheet otetaan aina saapuessa vastaan ovella, ja iltapäivisin kerrotaan päivän kuulumiset. Lisäksi tekstiviestejä ja sähköpostia vaihdetaan tarvittaessa, ja mahdollisten huolenaiheiden noustessa otetaan ne heti puheeksi. Onnimannin henkilökunta on melko pysyvää ja tarpeen vaatiessa käytetään sijaisia, jotka ovat jo entuudestaan lapsille tuttuja. Näin lasten sekä aikuisten on helpompi toimia yhdessä.

Vanhemmat ovat tervetulleita niin päiväkodin juhlaan kuin arkeenkin. Perinteiset joulu- ja kevätjuhlat ovat aina koko päiväkodin yhteinen tapahtuma, joihin niin mummit ja ukit kuin kummitkin ovat osallistuneet. Vuosittain järjestetään myös isovanhempien päivä, jolloin isovanhemmat ovat tervetulleita syömään ja puuhaamaan päiväkotiin yhdessä lastenlastensa kanssa. Isän- ja äitienpäivän alla vanhemmat kutsutaan aamiaiselle päiväkotiin syömään yhdessä lasten kanssa.

Töölön alueella on koulujen ja päiväkotien välinen vuosittain päivitettävä yhteistyösuunnitelma ja koulujen oppilashuoltoryhmän kanssa käydään tarpeen mukaan keskusteluja tulevista koululaisista. Muihin tahoihin otetaan yhteyttä tarvittaessa. Töölössä toimii aktiivisesti oma esiopetusopettajien yhteistyöryhmä, johon Onnimannin esiopetuksesta vastaavat kuuluvat. Ryhmä suunnittelee yhteistoimintaa ja käsittelee alueellisia esiopetusasioita. Muita yhteistyötahoja ovat esimerkiksi alueen leikkipuistot, urheiluseurat sekä Kivelän sairaala, jossa käydään vuosittain laulamassa.

 

 

  1. Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

 

Useat perheet ovat käyneet Onnimannissa tutustumassa jo hakuvaiheessa. Tällöin paikan saadessaan päiväkoti on perheille jo alustavasti tuttu paikka. Ennen hoitosuhteen alkua perhe tulee vielä vierailulle, jossa puhutaan käytännön asioista, allekirjoitetaan päivähoitosopimukset ja haetaan yhdessä Kelasta yksityisen hoidon tukea.

Suurin osa uusista lapsista aloittaa elokuussa, jolloin tutustumista on hyvä tehdä muutamaan otteeseen jo ennen kesälomaa. Näin lapsi hiljalleen tutustuu päiväkodin tiloihin, toisiin lapsiin ja henkilökuntaan.  Vanhempia suositellaan puhumaan lapselle päiväkodin aloittamisesta positiivisessa hengessä jo hyvissä ajoin, jotta lapsi osaa odottaa muutosta.

Moni lapsi pysyy koko päiväkotiaikansa samassa ryhmässä samojen aikuisten ja lasten kanssa, joten lapset ja perheet tulevat tutuiksi. Mikäli lapsi vaihtaa päiväkotia, lähetetään vanhempien luvalla uuteen paikkaan lyhyt kertomus lapsesta.

Jokaisen perheen kanssa käydään aloituskeskustelu, ja tämän jälkeen noin lapsen syntymäpäivän tienoilla käydään vasukeskustelu, jota päivitetään vuosittain ja tarpeen tullen. Keskusteluyhteys vanhempien ja päiväkodin välillä pidetään avoimena, ja mahdolliset huolenaiheet pyritään käymään läpi hetimmiten.